Euroopassa on jo pitkään puhuttu siitä, että metsäkauriinvasoja kuolee alkukesän nurminiiton yhteydessä. Joillakin alueilla jopa neljännes vasoista voi menehtyä niiton aikana.

Suomessa ongelma koskee myös valkohäntäpeuraa, mutta se on saanut vähemmän huomiota. Ilmiö korostuu Lounais-Suomessa, jossa pieniä hirvieläimiä on eniten. Pohjoisempana kannat ovat harvempia, mutta nurmiviljely on yleisempää.

Lämpökamera löytää vasat

Suomen riistakeskus teki yhteistyössä paraislaisten viljelijöiden kanssa kokeilun, jossa vasoja yritettiin löytää nurmipelloilta dronen lämpökameran avulla. Ajatuksena oli tarkistaa pellot samana päivänä, kun niitto suoritetaan, ja siirtää mahdolliset vasat turvaan.

Lähtöoletuksena vasojen löytäminen olisi helppoa, koska niiden ruumiinlämpö poikkeaa selvästi viileämmästä heinäkasvustosta.

Sekä maitotilallinen Andreas Johansson että lihanautoja kasvattava Johan Hermansson ovat metsästäjiä, ja molemmat ovat huolissaan nurmilla olevista valkohäntäpeura- ja metsäkaurisvasoista.

– Olemme yrittäneet monin tavoin estää eläimiä joutumasta niittokoneisiin. Metsästysseuramme jäsenet ovat kävelleet peltoja läpi ja tarkistaneet niitä. Olemme asentaneet pelättimiä päiviä ennen korjuuta, jotta emot häiriintyisivät ja siirtäisivät vasansa turvaan, Hermansson kertoo.

Tulosta on ollut vaikea todentaa. Useita vasoja on varmasti pelastettu, mutta silti joka vuosi osa menehtyy.

Vastasyntyneillä vasoilla ei ole pakoreaktiota

Sekä metsäkauriit että valkohäntäpeurat jättävät vastasyntyneet vasansa usein nurmipelloille. Pellot tarjoavat suojaa, koska laaja ja tasainen kasvusto tekee niiden löytämisestä pedoille vaikeaa. Vasat ovat pieniä, kömpelöitä ja kykenemättömiä pakenemaan etenkin kettua.

Emo käy imettämässä vasoja aamulla ja illalla. Vasojen selviytymisstrategiana on olla paljastumatta, joten ne pysyvät täysin liikkumatta. Vastasyntyneet vasat eivät reagoi uhkaan pakenemalla. Ne painautuvat liikkumatta paikalleen riippumatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Tämä vaistonvarainen käyttäytyminen on kohtalokasta pellossa, jossa alkaa niitto.

Ajoitus

Suurin osa metsäkauriin vasoista syntyy toukokuussa ja viimeiset kesäkuun puolella. Sama pätee valkohäntäpeuroihin. Piilotteluvaihe kestää vain 1–2 viikkoa, mutta heikko pakenemisreaktio jatkuu jopa kuukauden. Jos niitto tehdään juhannuksen jälkeen, moni vasa pystyy jo pakenemaan niittokoneen edeltä. Ennen juhannusta suurin osa vasoista on kuitenkin puolustuskyvyttömiä.

– Alkukesä on meille kiireisintä aikaa. Niitto, paalaus ja koneiden huolto vievät paljon aikaa ja arvostamme kaikkea apua, joka vähentää riistaan kohdistuvia vahinkoja. Eettisen näkökulman lisäksi vahingot aiheuttavat riskin saada huonolaatuista rehua, Andreas Johansson painottaa.

Tuuli ja aurinko aiheuttivat yllättäviä ongelmia

Lennot oli tarkoitus aloittaa juuri ennen juhannusta, mutta alkukesän myrsky iski Lounais-Suomeen ja esti dronen käyttämisen. Vaikka dronessa on vakautusjärjestelmä, kova tuuli joko estää lentämisen tai voi paiskata koneen sivuun niin, että se törmää puihin tai muihin esteisiin. Tuuli on merkittävästi voimakkaampi 30–40 metrin korkeudessa kuin maan pinnalla.

Juhannuksen jälkeen kokeilu saatiin käyntiin. Pelloissa, jotka maan pinnalta näyttivät tasaisilta ja reheviltä, olikin ilmasta katsottuna paljon harvoja kohtia ja pintakiviä. Aurinkoinen sää sai lämpötilan nousemaan nopeasti. Kun maan pinta ja kivet lämpenivät, lämpökameran näkymä muuttui lämpöheijastusten kirjoksi. Tämä vaikeutti vasojen erottamista.

Tulokset

Menetelmä osoittautui tehokkaaksi, sillä 30 hehtaarin tarkistus vei vain 1–2 tuntia. Kokeilussa löydettiin yksi valkohäntäpeuran vasa, joka hätistettiin turvaan ennen niittoa. Kaksi metsäkauriin vasaa jäi lämpöheijastusten vuoksi havaitsematta, mutta ne pakenivat onneksi itse ajoissa. Tulosten perusteella suurin osa alueen vasoista oli juhannuksen jälkeen jo niin isoja, että pystyivät pakenemaan niittokoneen lähestyessä.

Tilanteen salliessa kannattaa valita pilvinen tai puolipilvinen sää ja aloittaa lennot ajoissa aamulla, erityisesti jos tiedossa on aurinkoinen ja lämmin päivä.